Kupari-nimen merkityksestä ja taustasta vuonna 2000 ilmestyneessä ”SUKUNIMET-kirjassa” (P. Mikkonen ja S. Paikkala) todetaan, että Kupari-nimisiä henkilöitä asuu Suomessa 575 ja vastaavasti Kuparinen-nimisiä 1439 henkilöä.
Todennäköisesti useat Kupari- ja Kuparinen-nimet ovat kehittyneet ammattinimityksestä koppar-slagare eli ”kupari- tai vaskiseppä” tai samaa merkitsevästä sanasta kopparsmed, joista on monia esimerkkejä, mm. Viipurissa 1552 Kopar smedh Jonsz. Perimätieto on kertonut, että metalli-nimet saattavat liittyä historiassa myös sotilassukuihin.
Kupari ja Kuparinen esiintyvät 1500- ja 1600-luvulla usein Karjalassa (Muolaa, Jääski, Hiitola, Kitee, Sakkola ja Pyhäjärvi). Savossa 1500-luvulla nimen kirjoitusasu on horjunut, kuten esimerkiksi Kopper ja Kopparin. Savosta nimi on kulkeutunut Kemiin, esimerkiksi v. 1599 Clementt Cuparinen, joka 1600-luvun puolivälistä lähtien Kupari. Nimi on ollut tavallinen keskiajalta lähtien myös Hämeessä ja Satakunnassa, esimerkiksi Tennilässä 1458 Anders Kopparsson, joka 1460 lähtien Kupari.
Suomessa elettiin 1700-luvun alkupuolella levottomia aikoja. Suuri Pohjansota ja sitä seurannut Isoviha koskettivat myös keskisessä Suomessa Rautalammin 150 vuotta aiemmin perustettua hämäläis-savolaista uudisasutuspitäjää. Kulkihan seudun läpi Vaasa-Kuopio maantie, osin ratsupolkuna, ja ikivanha talvitie Hämeenlinnasta Kuopioon. Monet Rautalammin komppanian sotilaat olivat kaatuneet taisteluissa tai paleltuneet Norjan tuntureilla Kaarle XII:n onnettomilla valtausretkillä. Suurin osa kuitenkin kotiutui enemmän tai vähemmän työkuntoisena rauhan tultua 1721. Alkoi asettautuminen kotipitäjään useimmiten pientilallisiksi kruununtorppareina.
Nykyisen Hankasalmen Hankaveden kylän ruodussa olivat palvelleet sotamiehinä Lauri ja Matti Kupari, isä ja poika. Asuinpaikka löytyi Kärkkäiskylän eteläkärjestä Uurasen rannalta. Talviranta oli kalastuksen kannalta hyvin edullinen. Nimistön tutkija Viljo Nissilä pitää talvialkuisia nimiä jo esihistoriallisella ajalla syntyneinä. Saattaa hyvinkin olla, että se on ollut jopa kivikautisten talvikalastusalue.
Keski-Suomen Kuparien juuret voidaankin sijoittaa Konneveden Hänniskylään niille seuduille, missä nykyisin sijaitsee Kuparin talo Uurasen-järven itärannalla. Lauri Kupari (synt. 1685) avusti poikaansa Matti Kuparia (synt. 1714) rakentamaan talon ”Vanhapaikkaan”. Vanhapaikka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä nykyisestä Kuparin talosta Uurasen rantamaisemissa. Aikanaan Matin pojista vanhin elossa oleva, Lauri (synt. 1752) jäi Vanhalle paikalle. Toki kaikki vanhat rakennukset ovat jo hävinneet ja paikalla on vain maatuneita kumpareita. Matin pojista Niilo (synt. 1755) rakensi talonsa Uurasen ja Hanhijärven väliselle mäelle (Kuparin mäelle eli nykyinen Kuparin talon alue). Ensimmäinen Kuparin talon päärakennus kohosi todennäköisesti 1780-luvulla. Nykyisen Kuparin pihapiirissä vieläkin oleva eloaitta on saanut ylähirteensä vuosiluvun 1789.